Åsenbryggin suvun juuret syvällä Ylä-Savon mullassa - oksat ulottuvat ympäri maailman

Åsenbryggin suvun vaiheet Ylä-Savossa alkoivat 1600-luvulla. Tuolloin esi-isämme Nicolaus (Niklas) saapui äitinsä Gunilla Zeldan kanssa Vieremälle paeten Venäjän ylivaltaa Inkerinmaalla. Nicolaus osti itselleen Nikulan tilan, jossa oli tuolloin tiluksia liki tuhat hehtaaria. Nicolaus oli taitava talon pitäjä ja osasi myös räätälintöitä. Savoon hän tuli Inkerinmaalta ja oli saksankielen taitoinen sekä kunnioitti kristinuskoa. Nicolaus oli älykäs ja ystävällinen ja pidetty kyläläinen. Nicolaus kuoli 28.5.1733 Vieremällä ja haudattiin Iisalmen vanhaan kirkkoon. Äitinsä Gunilla Zelda eli satavuotiaaksi. (Lähde: Iisalmen kuolleitten luettelo 1732-1749, Viljo Åbergin suomennoksesta tiivistettynä). Åsenbryggin suvun pääosa asuu edelleen Suomessa, mutta versot ovat levittäytyneet lukuisiin maihin ympäri maapallon.

Mistä löytyy Inkerinmaalta Vieremälle muuttaneen Nicolauksen isä, Gunillan aviopuoliso? Tätä arvoitusta on yritetty selvittää niin Baltian maista, Viipurista kuin Saksastakin. Parhaillaan on meneillään lupaavalta vaikuttava tutkinta Hollannissa.

Sukumme sukunimeä on vuosisatojen saatossa kirjoitettu monessa eri muodossa. Vuonna 1723 maakirjassa se oli muodossa Osnabrügk. Iisalmen vanhimmassa rippikirjassa se oli muodossa Osenbrug. Kuolleiden luettelossa v. 1733 nimi on kirjoitettu Osenbrygg. Nimet on kirjoitettu pyöreällä O:lla, jonka yläpuolella on pyöreä ympyrä. Nimi kirjoitettiin näin koko 1700-luvun. Vuonna 1816 rippikirjaan on kirjoitettu nimi Åsenbrygg. Näin kirjoitettuna sukunimi vakiintui Ylä-Savossa suvun nimeksi. Sukunimen erilaiset kirjoitusmuodot vaikeuttavat sukua tutkittaessa.

Tietyt suvun piirteet nousevat esiin sukupolvesta toiseen. Käden taidot ovat ominaista Åsenbryggeille jo räätälintaitoisesta esi-isästä lähtien. Se näkyy suvun ammateissa: maanviljelijä, taiteilija, hammaslääkäri tai harrastuksissa: käsityöt, puutyöt, maalaus, puutarhan hoito. Sosiaalisuus, vireä osallistuminen yhteisiin asioihin kuorolaulusta ja tanhuista yhdistystoimintaan on antanut sisältöä elämään. Suvun jäsenet ovat olleet yritteliäitä ja nuhteettomia, mutta eivät ole kaihtaneet ilopitoa, laulua ja tanssia. Yhteydenpito suvun kesken ja toisista huolehtiminen on suvulle edelleen ominaista. Sukuseuratoiminta kukoistaa - vuonna 2107 vietämme Åsenbryggin sukuseuran 40-vuotisjuhlaa sekä suvun kantatilan vieressä sijaitsevan Åsenbryggin sukumuseon 30-vuotisjuhlaa. Suvun elämästä on julkaistu Åsenbryggin sukuhistoriakirja, jossa on tarinoita yli tuhannen suvun jäsenen kertomat elämäkertatiedot omasta ja lähisukulaistensa elämästä. Huikeita elämänkohtaloita ja selviytymistarinoita.

Kiitos sukumme tietojen taltioinnista kuuluu Pentti Åsenbryggille ja nyt jo edesmenneille Matti Jaakkolalle (ent. Åsenbrygg), Kauko Åsenbryggille ja Ville Honkajärvelle (ent. Åsenbrygg). Idea sukuseurasta syntyi v. 1976 suvun yhteisellä matkalla Vuonislahteen taiteilijaprofessori Eva Ryynäsen os. Honkajärvi ent. Åsenbrygg uuden ateljeen avajaisiin. Ville oli hankkinut kirkkoherranvirastosta papintodistuksen, jossa oli merkintä myös suvun vanhimmasta henkilöstä Nicolaus Åsenbryggistä. Tiedosta virisi vilkas pohdinta suvun juurista ja tutkimus aloitettiin. Pääosan sukututkimuksesta teki Matti Jaakkola. Hän myös toimi sukuseuran perustavan kokouksen koollekutsujana. Åsenbryggin sukuseura perustettiin Vieremällä 10.heinäkuuta 1977. Kokouksen puheenjohtajana toimi yli-insinööri Viljo Åberg ja sihteerinä Irmeli Karttunen (os. Jaakkola). Seuran puheenjohtajaksi valittiin Matti Jaakkola. Puheenjohtajuus vaihtui Matin nuorimmalle tyttärelle Sinikalle vuonna 1991.  Sinikka Salo toimi  puheenjohtajana vuoden 2021 sukukokoukseen saakka. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo Hukkanen.